EtusivuUutisia ja artikkeleitaKäännös välityskielen kautta: näin harvinaisia kielipareja käsitellään

Käännös välityskielen kautta: näin harvinaisia kielipareja käsitellään

Yritäpä löytää kääntäjä islannista koreaan. Todennäköisesti huomaat, että tällaisia asiantuntijoita on vain muutamia, eikä heistä välttämättä kukaan ole vapaana. Harvinaisten kielten kohdalla tämä on tavallista, ja silloin apuun tulee välityskieli.

Menetelmä on yksinkertainen: teksti käännetään ensin laajasti käytetylle kielelle ja vasta sen jälkeen kohdekielelle. Näin asiakas saa käännöksen kieliparissa, johon suoraa reittiä ei ole. Jokainen välietappi tuo kuitenkin uuden mahdollisuuden menettää jotakin. Katsotaan, miten tällainen ketju toimii ja miten merkitys saadaan perille asti ilman menetyksiä.

Mikä on välityskieli?

Välityskieli eli pivot-kieli on lähtö- ja kohdekielen välinen linkki. Islanti–korea-parin sijaan muodostuu kaksi kieliparia: islanti–englanti ja englanti–korea. Kumpaakin vaihetta työstää oma kääntäjänsä, jolle toinen kielistä on äidinkieli tai työkieli. Ensimmäisen vaiheen tuloksesta tulee toisen vaiheen lähtöteksti.

Tätä lähestymistapaa kutsutaan myös epäsuoraksi eli relay-käännökseksi. Sitä käytetään muussakin kuin liiketoiminnassa. Välityskielen kautta on käännetty ja käännetään edelleen kirjallisuutta, elokuvia ja kansainvälisten järjestöjen dokumentaatiota. Asiakas näkee ketjun alun ja lopun, mutta keskivaiheet jäävät projektin sisäiseksi työksi.

Välityskieltä ei pidä sekoittaa luonnokseen. Välitekstin on oltava täysipainoinen: se luetaan, editoidaan ja tarkistetaan. Kaikki muu riippuu sen laadusta. Siksi ammattimainen kääntäminen välityskielen kautta tarkoittaa kahta varsinaista käännöstä, ei yhtä kahtia jaettua käännöstä.

Miksi välityskielenä on useimmiten englanti?

Englanti valitaan siksi, että sillä työskentelee eniten kääntäjiä. Harvinaisellekin kielelle löytyy yleensä kääntäjä, joka hallitsee englantia erinomaisesti. Syyt ovat selviä: ulkomailla opiskelu, kansainväliset yritykset ja helposti saatavilla olevat kurssit. Siksi harvinaisen kielen ja englannin välinen kielipari on helpompi löytää kuin mikään muu.

Toinen syy ovat aineistot ja työkalut. Englanninkielisiä sanakirjoja, sanastoja ja termipankkeja on lähes kaikille aloille. Kääntäjän on helpompi tarkistaa termit ja editoijan tekstin oikeellisuus. Lisäksi monet standardit, ohjeet ja kansainväliset asiakirjat ovat alun perin olemassa juuri englanniksi.

Englanti ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki. Suomi–viro-kieliparissa välityskieltä ei tarvita lainkaan, ja Keski-Aasiassa tekstiä on joskus järkevämpää kääntää venäjän kautta. Jos alueelta löytyy vahvoja asiantuntijoita, myös saksa, ranska tai kiina voi olla toimiva vaihtoehto. Valinta riippuu siitä, missä tarvittavat asiantuntijat ovat, ei tottumuksesta.

Missä merkitys katoaa?

Jokainen käännös on sarja valintoja, ja jokainen valinta karsii jotakin. Kun valintoja tehdään kahdesti, toinen kääntäjä näkee jo jonkun toisen tulkinnan, ei alkuperäistä tekstiä. Hän ei tiedä, mikä tekstissä oli monitulkintaista ja minkä ensimmäinen kääntäjä vain päätti kirjoittajan puolesta. Ensimmäisen vaiheen virhe siirtyy huomaamatta toiseen ja alkaa näyttää tosiasialta.

Selkeimmät esimerkit liittyvät kielioppiin. Turkin pronominissa ”о” ei erotella maskuliinia ja feminiiniä, mutta englannissa on valittava ”he” tai ”she”. Jos valinta on väärä, koreankielinen kääntäjä saa virheen valmiina eikä huomaa sitä. Englannissa ei erotella kohteliaita ja epämuodollisia venäjän ”вы”- ja ”ты”-puhuttelumuotoja, mutta koreassa kohteliaisuuden taso on olennainen lähes jokaisessa lauseessa. Välityskielen kautta kääntävän on siis pääteltävä alkuperäisen tekstin sävy.

Myös kulttuurisidonnaiset käsitteet, sanaleikit, idiomit ja terminologia kärsivät. Harvinaiselle käsitteelle löytyy englanniksi likimääräinen vastine, joka muuttuu kolmannessa kielessä joksikin aivan muuksi. Kyse on samasta ”rikkinäisestä puhelimesta”, mutta panokset ovat korkeammat. Juridisissa ja lääketieteellisissä teksteissä tällainen merkityksen siirtymä voi maksaa rahaa tai terveyden, joten numerot, nimet ja termit on tarkistettava erityisen huolellisesti.

Näin laatua valvotaan käännösketjussa

Ensimmäinen sääntö on antaa toiselle kääntäjälle tekstin lisäksi myös sen konteksti. Hän tarvitsee alkuperäisen tekstin, kuvauksen kohdeyleisöstä, sanaston sekä selitykset vaikeisiin kohtiin. Ensimmäisen kääntäjän pitää jättää kommentit kaikkiin kohtiin, joissa lähtöteksti voidaan tulkita usealla tavalla. Mitä enemmän huomautuksia on, sitä vähemmän toisen kääntäjän tarvitsee arvailla.

Toinen sääntö on pyytää ensimmäistä kääntäjää pysymään mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Hänen ei pidä yksinkertaistaa tai ”parannella” tekstiä, vaan säilyttää sen rakenne ja monitulkintaisuudet. Jos englanti pakottaa tekemään valinnan, sulkeissa olevista huomautuksista on hyötyä. Esimerkiksi: ”she (alkuperäisessä sukupuolta ei ole ilmoitettu)”. Näin seuraava kääntäjä huomaa, missä tarvitaan tarkennusta, eikä pidä arvausta tosiasiana.

Kolmas sääntö on riippumaton tarkistus. Editoija, joka osaa molempia kieliä vähintään työtasolla, vertaa lopputulosta alkuperäiseen. Jo numeroiden, nimien ja juridisten muotoilujen pistokokein tehty tarkistus paljastaa nopeasti merkityksen siirtymät. Molemmissa vaiheissa käytettävä yhteinen sanasto pitää termit samoina. Lisäksi toiselle kääntäjälle on annettava mahdollisuus esittää kysymyksiä ensimmäiselle: lyhyt viestinvaihto voi säästää kalliilta virheiltä.

Miltä tällainen projekti näyttää käytännössä?

Oletetaan, että yrityksen on käännätettävä käyttöohje islannista koreaan. Ensin määritellään vaatimukset: kuka tekstiä lukee, kuinka vakavia virheen seuraukset olisivat ja mitä termejä on käytettävä. Sen jälkeen valitaan kaksi kääntäjää ja editoija sekä sovitaan sanastosta etukäteen. Työtä on koordinoitava, muuten kaksi käännösvaihetta alkavat elää omaa elämäänsä.

Ensimmäisessä vaiheessa teksti käännetään islannista englanniksi, ja kiistanalaisista kohdista lisätään kommentit. Sitten editoija tarkistaa englanninkielisen tekstin, mieluiten lähtökieltä osaava henkilö. Vasta sen jälkeen alkaa toinen vaihe: englannista koreaan kääntäminen kaikkien huomautusten perusteella. Lopuksi koreaa äidinkielenään puhuva tarkistaa tekstin ja termit sekä luvut varmistetaan. Budjetti on suurempi ja aikataulu pidempi kuin suorassa kieliparissa, sillä työhön osallistuu useita asiantuntijoita.

Tekijöiden valinnalla on tässä suuri merkitys. Kun verkostossa on yli 1 200 sertifioitua kääntäjää, kuhunkin ketjun vaiheeseen on helpompi löytää sopiva asiantuntija sen sijaan, että etsittäisiin yhtä kääntäjää koko ketjulle. Projektikoordinaattori huolehtii vaiheiden sujuvasta etenemisestä ja vie ketjun alusta loppuun. Hyvä käännösketju syntyy huolellisesta organisoinnista, ei sattumasta.

Milloin kannattaa etsiä suoraa kieliparia ja miten edetä?

Suoraa kääntäjää kannattaa etsiä, kun virheen hinta on korkea tai teksti on täynnä vivahteita. Tällaisia ovat sopimukset, lääketieteelliset asiakirjat, kaunokirjalliset tekstit ja markkinointitekstit, joissa sävy ja sanaleikit ovat tärkeitä. Joskus on parempi odottaa viikko ja löytää sopivan kieliparin asiantuntija kuin korjata myöhemmin kasaantuneita merkityksen siirtymiä. Käyttöohjeiden, sisäisten materiaalien ja kiireellisten selvitysten kohdalla välityskieli voi olla täysin perusteltu ratkaisu.

Asiakkaan kannattaa kysyä etukäteen, miten käännösketju on järjestetty, ja varata aikaa editointiin. Kääntäjän puolestaan kannattaa tehdä huomautuksia ja rohkeasti kysyä kysymyksiä – se kuuluu työhön. Harvinaiset kielet eivät ole este: huolellisesti suunnitellulla toimintamallilla ammattimainen käännös onnistuu myös ilman suoraa kieliparia.

Lue myös:

Tarvitsetko ammattimaisen käännöksen? Tee tilaus verkossa: valitse kielet, lataa tiedosto ja selvitä hinta muutamassa minuutissa.

Viimeisimmät uutiset
Ajatus tekstien automaattisesta kääntämisestä syntyi samaan aikaan elektronisten tietokoneiden kanssa. Vuonna 1949 matemaatikko...
Lue lisää
3 vuotta sitten
Internetissä on valtavasti hyödyllistä verkkosivustosisältöä. Jokainen sivusto tarjoaa lukijoilleen monia kiinnostavia artikkele...
Lue lisää
3 vuotta sitten